Katsaus Suomen talouden tilaan

Tiistai 3.1.2012 klo 13:36 - Anna-Leena Solhagen

Oodi-kahviloiden asiantuntijaluennot jatkuivat 3.12. kansanedustaja Eero Lehden valottaessa Suomen talouden tilaa. Asiantunteva ja perusteellinen puheenvuoro korosti pääministeripuolueen vastuuta asioiden hoidossa.

Viime vuosisadalla Suomen elintason nousu verrattuna muihin kansakuntiin on ollut merkillepantavaa. Maan vaatimattomat luonnonvarat ja sotien niin henkiset kuin taloudelliset menetykset rajoittivat talouden elpymistä. Sitkeä kansakunta rakensi toimivan perusteollisuuden ja solmi bilateraalisen kaupankäynnin itänaapurin kanssa. Maa teollistui ja pääkaupunkiseutu alkoi kasvaa. 1990-luvun alussa rahamarkkinat avautuivat ja luotonanto vapautui tavalla, joka johti kulutushysteriaan ja talouden ylikuumenemiseen. Kylmä sota päättyi, maailman talouden tasapaino järkkyi ja johti romahdukseen. Seurasi korkojen ja työttömyyden raju nousu, devalvaatio ja viennin tyrehtyminen.

Pankkikriisi verotti monen yrittäjän ja yksityisen ihmisen elämäntyön. Risteilyalusten tilaukset kuitenkin työllistivät useita alihankkijoita ja Nokian myötä syntyi täysin uusi teollisuudenala. Suomi pääsi jälleen jaloilleen. Siirtyminen euroon on vakauttanut taloutta vaikka vaihdokseen tällä hetkellä suhtaudutaan jossain määrin kriittisesti. Konepaja- ja metsäteollisuus on melko laajasti siirtynyt maailmalle. Innovaatioita ja yrittäjyyttä ilmenee, mutta uusia Angry Birdsejä ei kuitenkaan helposti löydetä. 

Suurten toimijoiden konkurssit ja hintojen romahdus Yhdysvalloissa vuonna 2008 aiheutti monimutkaisia ongelmia, joista kärsitään edelleen. Euroalueen ongelmien perimmäisiä syitä ovat yhteisvaluuttaan väärin perustein liittyneet maat ja niiden valvontajärjestelmien aukkopaikat. Periaate, jonka mukaan jokainen valtio vastaa omasta taloudenpidostaan, on koetuksella.

Suomea pitkään suosinut positiivinen huoltosuhde kääntyy lähiaikoina raskaammaksi ikääntyvien määrän lisääntyessä ja työssäkäyvien ikäluokkien pienentyessä. Lehti muistuttaa Suomen olevan kauppaa käyvä ja tyytyväinen kansakunta, joka on lukeva, laskeva ja vielä työteliäskin. Työmarkkinoiden jäykkyyttä tulisi kuitenkin pehmentää. Työpaikan suojaaminen koetaan liian usein työmarkkinoiden toimivuutta tärkeämmäksi. Kilpailu on hyväksi ja sen esteitä tulisi pyrkiä poistamaan. Esimerkkinä Lehti kertoi Viron tasaverojärjestelmästä  ja yrityksen verotusmenettelystä, jossa voittoa ei veroteta mikäli tuotto jää yrityksen kehittämiseen. Valtio velkaantuu edelleen, mutta huipputason koulutusjärjestelmä tuottaa uusia taitajia, joiden uskotaan pystyvän huolehtimaan maan maksuvalmiudesta myös jatkossa.